Syyssyrikkä, jalohortensia, banaani ja muut ruukussa talvehtijat

Erikoisempia ja talvenarkoja kasveja on niin houkuttelevaa hankkia, mutta syksyn tullen olen pulassa, kun kunnollista talvetuspaikkaa ei ole. Ei ole kellaria, autotallia tai muuta reilusti viileää, mutta pakkasetonta tilaa. Niinpä tarhuri päätyy kaikenlaisiin epätoivoisiin viritelmiin, joiden lopputuloksesta ei ole mitään takeita. Tässä muistiinpanoja viimeisimmistä talvetusyrityksistä.

Syyssyrikkä (Buddleja davidii): Siemenestä kaksi vuotta sitten kasvattamani syrikkä kukki kesällä ensimmäisen kerran ja talvehti jo toisen kerran isossa muoviruukussaan pihavarastossa, jonka lämpötila oli varmasti kovien pakkasten aikaan reilusti miinuksella. Perhospensaaksikin kutsuttu syrikkä kasvattaa joka vuosi uudet versot, joten ei haittaa, vaikka maanpäälliset osat paletuisivatkin. I ja II-vyöhykkeellä syrikkä voi talvehtia avomaallakin. Kokeilin istuttamista maahan kerran, mutta talvehtiminen ei onnistunut. Samanlaista syreenin kokoista pensasta ruukussa kasvavasta buddleijasta ei tietenkään tule kuin lajitovereistaan esimerkiksi Englannissa, jossa tämä alunperin Kiinasta ja Japanista kotoisin oleva pensas on jopa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Meillä leviämisongelmaa ei totisesti ole!

Syyssyrikkä näyttää karulta, mutta on elossa!

Syrikän talvehtiminen onnistui, lehdet puhkeavat.

Syyssyrikän kukinto on yleisimmin violetti, mutta minun siemensekoituksesta kasvattamani yksilö sattui olemaan vaaleanpunainen.

Jalohortensia: Perinteinen terassihortensia kasvoi kesän ruukussa patiolla ja vietti talvensa samaisessa varastossa.

Jalohortensian silmut pullistuvat

Lehdet puhkesivat muutamassa viikossa

Ranskanrakuuna, appelsiinitimjami ja rosmariini: Nostin saviruukut syksyllä varastoon. Kaikki olivat hengissä vielä helmikuussa, mutta kevättalven kova pakkasjakso oli rosmariinille ja timjamille liikaa. Edellisvuonna ne selvisivät, kun olin kietonut ruukun ympärille pakkassuojaa. Ranskanrakuuna ei sen sijaan ollut kylmästä jaksosta moksiskaan, vaan lähti kasvuun pian, kun nostin ruukun kevätaurinkoon.

Ranskanrakuuna hyvässä kasvussa

Rosmariinille ja timjamille kävi talven aikana kalpaten.

Banaani (Musa basjoo): Viime kesän eksoottisin elätti, jonka ostin pikkutaimena Lidlistä, voi vielä lokakuussa oikein paksusti. Otin juurelle kasvaneen vauvabanaanin sisälle ruukkuun ja koitin pitää sitä hengissä kasvivalon alla. Ei ollut etelän asukista näille leveyksille eläjäksi, vaan heitti mokoma henkensä jo ennen joulua. Emokasvi oli niin suuri, ettei sitä voinut tuoda sisälle. Nostin sen naapurin kasvihuoneeseen leudon talven toivossa. Ei tullut leutoa talvea...

Banaani elokuussa

Banaani huhtikuussa

Tuoksumiekkaliljat (Acidanthera murielae): Kasvoivat ruukussa, jotka nostin sellaisenaan ensin vintille. Vintin lämpötilan laskettua pakkaselle siirsin ruukut talon viileimpään kohtaan lämmittämättömään vaatehuoneeseen. Jotain meni pieleen, sillä toukokuussa ruukusta löytyi pehmeitä, homehtuneita tai mädäntyneitä mukuloita. Ehkä ottivat nokkiinsa, kun lumisade viime syksynä yllätti tarhurin... Ihastuttavat käenkaalit (Oxalis deppei) olivat tehneet talven aikana katoamistempun: ruukuista ei löytynyt huhtikuussa yhtikäs mitään

Tuoksumiekkaliljat hautautuivat hankeen syksyn ensimmäisessä lumisateessa.

Neriinit (Nerine bowdenii): kasvoivat kesän ruukuissa, jotka nostin sellaisenaan ensin vintille ja sitten viileän vaatehuoneen perälle, kun vintti painui pakkaselle. Valkoinen neriini ei kukkinut, mutta on nyt lähtenyt kasvuun. Vaaleanpunainen kukki komeasti loppusyksyllä. Harmi, että yhtään kuvaa ei löydy... Kukkineissa sipuleissa ei näy elonmerkkejä, mutta kukista kehittyneet siemenet, jotka painelin multaan, ovat ilmeisesti lähteneet kasvuun. Vai olisiko neriini tehnyt sivusipulin? En ole koskenut ruukkuihin vielä mitenkään muuten kuin antanut niille vähän vettä.

Neriinin sipulit työntävät uutta vihreää.

Afrikansinisarja (Agapanthus africanus): Kasvoi ja vietti talvensa samoin kuin neriinit. Sinisarja oli elänyt jo yhden talven yli, mutta ei vieläkään kukkinut. Uskoin sen jo kuollen, kunnes viikko sitten huomasin ruukusta pilkistävän jotain vihreää. Saakoon vielä hiukan jatkoaikaa näyttää kykynsä.

Tänä keväänä innostuin kokeilemaan uusina kasveina lukinliljaa (Hymenocallis festalis), soihtuliljaa (Kniphofia) ja ruostekukkaa (Crocosmia). Ruostekukat taisivat kuolla jo, mutta soihtuliljat istutin kukkapenkkiin ja lukinliljan ruukkuun jatkamaan kasvua kohti kesää. Daalioita olen yrittänyt talvettaa muutaman kerran heikolla menestyksellä. Kunnon pottukellari ja puolilämmin kuisti pitäsi puutarhurilla ehdottomasti olla!