Marraskuun valo - eihän sellaista ole. Paitsi että Herran vuonna 2018 koimme sellaisenkin ihmeen. Kuun alkupuoli oli odotetun harmaa, mutta puolivälistä eteenpäin olemme nauttineet kirkkaan kuulaista päivistä, vaikka ne lyhyitä ovatkin. Tällä viikolla lämpötila on pysytellyt hiukan nollan alapuolella, joten maa on kuurassa. Lunta ei ole vielä satanut.
Sunnuntaina nautin pihakahvit (mainitsinko jo, että on marraskuu?!?) ja bongailin merkkejä uudesta kasvukaudesta. Mielenterveys on vuodenaikaan nähden reilusti plussalla!
Köökkitarhan puolella oli vielä kaikenlaisia elonmerkkejä edellisestä sesongista.
|
Ryytisalvia |
|
Persilja |
|
Viinisuolaheinä |
|
Sitruunamelissa on kylväytynyt kivikkoon. |
|
Timjami |
Kukkapenkit ovat väärällään vihreitä vihjeitä uudesta keväästä.
|
Sormustinkukka, helmihyasintti ja lemmikki |
|
Salkoruusu ei vielä kukkinut, mutta ehkä se jaksaa sinnitellä ensi vuoteen? |
|
Ranskan- tai purppuratulikukan lehtiruusuke |
|
Harjaneilikka levittäytyy |
|
Jouluruusussa on ihan selvästi nuppu! |
Eipä aikaakaan, kun äidin joka vuosi valitsemasta iki-ihanasta partiolaisten joulukalenterista (tai niistä lasten valitsemista lukuisista suklaa-, salmiakki-, hedelmäesanssi-, muovipalikka- ja askartelutarvikekalentereista ja muista ihanista adventin ajan aamujen sulostuttajista) saa avata ensimmäisen luukun. Glögikausi on avattu jo aikoja sitten, mutta pian täytyy nakata kattilaan rasvat ja mausteet piparkakkutaikinaa varten! Ensimmäinen annos nautitaan tavan mukaan raakana, toinen leivotaan ja paistetaan. Kanelia, kardemummaa, neilikkaa, inkivääriä, pomeranssia ja pippuria laitetaan molempiin puolitoista kertaa niin paljon kuin ohjeessa sanotaan.
|
Amaryllis 'Magic Green' |