Värinokkonen

Kylvin viime keväänä värinokkosen (Solenostemon scutellarioides, isokirjopeippi) siemeniä. Siemenet itivät hyvin ja kasvoivat nopeasti heti, kun loppukesällä tajusin koulia ne omiin purkkeihinsa... Syksyn kylmetessä kasvi oli loistavan näköinen, joten en raaskinut heittää sitä kompostiin, vaan nostin sisälle viherkasviksi. Talvikuukausien aikana se haalistui ja pudotti lehtiään, mutta virkistyi ja alkoi tuottaa uutta kasvua, kun helmikuussa hankin kasvilampun. Nyt olen alkanut taas lannoittaa sitä ja kastellut reilusti. Kasvi nuupahtaa heti, jos multa pääsee yhtään kuivumaan. Olen myös yksi kerrallaan leikellyt versoja lyhyemmiksi siinä toivossa, että kasvit tuuheutuisivat entisestään. Valon määrän lisääntyessä lehtien väritys on muuttunut selvästi kirkkaammaksi. Kuuma ja paahteinen eteläikkuna on värinokkoselle kuitenkin selvästi liikaa.

Mikäli kesä tänä vuonna koittaa (maassa on jälleen lunta, joten kesäntulo ei tällä haavaa vaikuta kovin todennäköiseltä), nostan ruukun jälleen rappusia viherryttämään. Loistava, sitkeä ja elinvoimainen kasvi siis - näitä lisää!

Värinokkonen 'Rainbow'

Pyhää terapiaa

Hiljainen viikko, vaan kevät laukkaa vimmalla eteenpäin. Palmusunnuntaita vietettiin perinteisin menoin: askartelu, virpominen, suklaaöverit. Iltapäivällä lämpötila kohosi yli kymmenen asteen. Leikkelin kuivia perennanvarsia sellaisessa flow-tilassa, että en huomannut, kun peukalonhankaan tuli rakko ja iho kuoriutui irti. Miksi samanlaiseen irti ruumista -kokemukseen ei pääse muita töitä tehdessä? Tulisi yhtä ja toista valmiiksi. Ei ole sattumaa, että paratiisi on niin usein kuvattu puutarhaksi. Puutarhassa työskentelyssä on jotain sellaista, joka koskettaa ihmisen sisintä. Kyykistymällä maahan saa kurkottaa kohti taivasta, olla mukana viljelemässä ja varjelemassa jotain itseä suurempaa. Pyhää terapiaa parhaimmillaan.

Pääsiäistä kohti on luvassa kiristyviä yöpakkasia. Juuri nyt sataa lunta. Toivottavasti kevään versot eivät palellu.

Lumikello (Galanthus nivalis)

Ensimmäinen kevätkukkija oli lumikello. Kolmena syksynä olen näitä istuttanut, mutta vasta nyt talvehtiminen onnistui. Ei sellaista lumen keskeltä nousevaa kukkaryöppyä vieläkään, mutta tämä lasketaan jo onnistumiseksi, eikö?

Kultasahrami (Crocus chrysanthus)

 Myös ensimmäiset krookukset ovat avanneet nuppujaan. Tämä on joku kultasahrami (Crocus chrysanthus).



Sesonki alkaa!