maanantai 30. lokakuuta 2017

Syys, talvi, marras

Pikaisesti vaihtuvat vuodenajat täällä pohjolassa. Ensin saapui syys. Sitä ihastelimme lokakuun puolivälissä maamme edellisessä pääkaupungissa. Mikä valo, mikä kuulaus, mitkä räiskyvät värit!





Vaan eipä aikaakaan, kun syksy kääntyi talveksi. Tämä tapahtui yhdessä yössä, tarkalleen ottaen 25.-26.10. Lunta tuli yli 20cm, siis enemmän kuin viime talvena yhteensä.

Tässä kohden puutarhuri ymmärsi olevansa syystöiden suhteen pahasti myöhässä.

Voiko tuoksumiekkaliljoja pelastaa enää mikään? Tai käenkaaleja? Jalohortensiaa? Yrttejä, jotka piti istuttaa ruukuistaan avomaalle talvehtimaan?

Ei hätää, rouva puutarhuri. Kaksi vuorokautta kestäneen talven jälkeen saapui marras, jälleen yhdessä yössä. (Siitä ei ole valokuvaa, sillä tässä blogissa on tarkoitus näyttää vain kivoja kuvia.) Kukkasipuleita (niitä, jotka on ostettu alekorista sen jälkeen kun on tehty päätös, että yhtään sipulia ei enää osteta) voi taas kaivaa maahan ja talvivalkosipulin kynnet (ne, jotka on saatu kuukausi sitten, mutta jotka edelleen odottavat rappusilla) ehtii vielä hyvin istuttaa.

Jään jännityksellä odottamaan, mikä vuodenaika on tulossa seuraavaksi.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Kasvimaalla kasvoi

Kesän parhaita kasvimaalla:

Salaatit, joista riitti satoa heinäkuusta lokakuun puoliväliin niin paljon, että kertaakaan ei tarvinnut ostaa kaupasta. Siemenestä kasvatin tammenlehtisalaattia 'Red Salad Bowl' sekä rapealehtistä jääsalaattia 'Frillice'. Molemmat maukkaita, mutta tammenlehtisalaatin kasvuvoima oli lyömätön. Ehkä sateisen ja viileän kesän ansiota oli, että salaatit pysyivät hyvälaatuisina, kunnes pakkanen tänä viikonloppuna viimein ne palellutti. Kaupan vihannestiskin lehtisalaattiruukkuja, viinisuolaheinää ja rucolaa istutin myös kasvimaalaatikoihin tuottamaan satoa, ja kyllä kannatti. 

red salad bowl salaatti tammenlehtisalaatti
'Red Salad Bowl'

Yritin kasvattaa veripeippiä eli perillaa siemenestä, mutta epäonnistuin. Hain punalehtisen yritin sitten kaupan yrttihyllystä ja lykkäsin maahan. Perillasta kasvoi mahtava puska. Hauskan makuinenkin se oli, ja antoi hyvää väriä salaatteihin.

veripeippi perilla
Veripeippi eli perilla

Salkopapu 'Blauhilde' ja pensaspanpu 'Purple Teepee' olivat valintojani paitsi satoisuuden, myös koristearvon takia. Molemmissa on kauniin violetit kukat ja palot. Salkopapua esikasvatin, mutta pensaspavut kylvin suoraan maahan kesäkuun alussa. Näiden suhteen pääsee helposti omavaraiseksi, kun muistaa ottaa muutaman paksuksi pullistuneen pavun syksyllä talteen.

pensaspapu purple teepee
'Purple Teepee'
salkopapu blauhilde
'Blauhilde'

Palkokasveista mukavasti satoa tuotti myös silpoydinherne 'Karina'. Herneet olivat suloisen makeita. Sipuli kasvoi myös, samoin ensimmäisenä keväällä kylvämäni erä retiisiä. Sadetta riitti, joten ei ollut tällä kertaa kitkerää.

Kesäkurpitsa 'Zubodan' kahdesta (liian lähekkäin istuttamastani) taimesta sain yhteensä alle kymmenen kesäkurpitsaa. Moni hedelmänalku lopulta mätäni loppukesän sateisiin.

kesäkurpitsa zucchini zuboda
'Zuboda'

Suurimman sadon tuottivat vierekkäin kasvaneet palmukaali 'Nero di Toscana' ja mangoldi 'Bright Lights'. Komeita ilmestyksiä molemmat. Varsinkin mangoldia tuli niin paljon, että suurin osa sadosta jäi käyttämättä. Ensi vuonna puoli riviä riittää.

palmukaali lehtikaali nero di toscana
'Nero di Toscana'
mangoldi bright lights
'Bright Lights'

Yllättävän paljon sain myös tomaatteja muutamasta hassusta taimesta, vaikka kesä oli kylmä ja tomaattini kasvavat avomalla, eteläseinustalla tosin. Minunkin suosikkini on 'Sungold'. Sen makeutta ei voita mikään. Iso punainen 'Outdoor girl' sen sijaan oli  maun suhteen pettymys. Satoisa ja nopea kypymään, mutta kuori liian paksu ja maku mitäänsanomaton. Keltaista kirsikkatomaattia 'Ildi' kasvatin myös. Maku oli ihan hyvä, mutta kasvu ja kypsyminen oli liian hidasta. Suurin osa 'Ildin' sadosta jäi kukka-asteelle.

tomaatti sungold outdoor girl ildi
Vasemmalta 'Sungold', 'Outdoor girl' ja 'Ildi'

Täydellisiä floppeja:
  • porkkanat, jotka joutuivat porkkanakärpäsen pahoin vikuuttamiksi
  • punajuuret, jotka jäivät kitukasvuisiksi (ehkä liian laiha maa ja liian vähän aurinkoa?)
  • tillit, jotka mätänivät sateessa
  • japaninretikat eli daikonit, jotka liian aikaisin kylvettyinä virittyivät kukkaan ja jäivät sormenpaksuisiksi
  • avomaankurkut, joiden neljä tainta jaksoi tuottaa yhteensä kolme kurkkua, ja niistäkin yksi ehti paleltua
  • vuonankaali, joka heinäkuussa avomaalle kylvettynä ei edes itänyt (!?!)
Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

maanantai 9. lokakuuta 2017

Syyssyrikkä, banaani ja muita ihmeitä

Puolitoista vuotta sitten, helmikuussa 2016 kylvin syyssyrikän (Buddleja davidii) siemeniä purkkiin. Englantilaisista puutarhalehdistä olin oppinut, että syrikkä on puutarhan ehdoton perhosmagneetti. Sellainen minunkin tuli toki saada. Siemenkasvatus sujui hyvin, mutta kasvu oli kovin hidasta. Loppukesällä minulla oli kuitenkin muutama parikymmensenttinen syrikän taimi, joista osan istutin kukkapenkkiin ja suojasin lehdillä ja havuilla talven ajaksi. Loput istutin suureen muoviruukkuun, jonka nostin pihavarastoon pahimmilta pakkasilta suojaan. Ulos istuttamani taimet menehtyivät, mutta talvehtiminen ruukussa onnistui. Lisäsin ruukun pinnalle kompostimultaa ja lannoitin muutaman kerran kesän aikana.

syyssyrikkä buddleja davidii kasvatus
Ruukussa talvehtinut syyssyrikkä

Syrikkä jatkoi kasvuaan, ja syyskuun lopussa ihme lopulta tapahtui: kasvi avasi  muutaman herkullisen vaaleanpunaisen kukinnon! Perhoset olivat ehtineet jo kaikota kylmän syksyn alta pois eikä muitakaan pörriäisiä enää juuri näkynyt. Vaan ensi kesänä (mikäli talvetus onnistuu uudelleen), kun kylvemme auringonpaisteessa ja syrikkä pärähtää kukkaan jo elokuussa, on tämän seutukunnan perhosilla onnenpäivät.

syyssyrikkä buddleja davidii kasvatus talvehtiminen
Syrikkä kukkii

Tämän kesän hauskin puutarhaprojekti on ollut banaanin kasvatus. Ostin banaanin (Musa basjoo) taimen Lidlistä toukokuussa. Banaanin hillitöntä kasvuvoimaa on ollut riemukasta seurata. Monty Donin ohjeita noudattaen ("Bananas are greedy plants") kastelin ja lannoitin kasvia ahkerasti, ja se palkitsti minut kasvattamalla paksut, valkoiset juurensa ulos ruukusta muutamassa viikossa. Kesänä aikana siirsin sen kolmesti isompaan ruukkuun. Kolea ja sateinen kesä ei ollut banaanin mieleen ja tuulisella säällä se riiputti riekaleisia lehtiään surullisesti. Kasvamista kasvi ei kuitenkaan lopettanut. Loppukesästä huomasin, kuinka tyveltä työntyi uusia versoja. Uuh, vastumattoman suloisia banaanivauvoja! Valitettavasti tiluksillemme ei vieläkään ole pystytetty orangerieta ja epäilen, että banaani ei nauti rutikuivasta huoneilmasta ja pohjolan hämärästä talvesta, joten olen henkisesti valmistautunut heittämään etelän ihmeelle hyvästit. Yhden vauvan kuitenkin irrotin kasvin tyveltä ja toin sisälle kasvamaan. Monty Don myös kertoi, että banaani ei ole tarkalleen ottaen puu, vaan ruohovartinen kasvi. Näin ollen olisi ainakin teoriassa mahdollista, että vaikka banaanin maanpäälliset osat kylmässä ja pimeässä varastossa talven aikana kuolevatkin, kasvi saattaisi versoa uudestaan keväällä. Onhan tätäkin kokeiltava.

banaani musa basjoo kasvatus ruukussa
Banaani (Musa basjoo)

Viime vuoden eksoottinen menestyjä malabarinpinaatti sen sijaan suivaantui surkeista keleistä ja jäi kitukasvuiseksi. Ei siitä sen enempää.

Suositut tekstit