Tomatillon kasvatus?

Onko jollakulla hyviä kokemuksia ja vinkkejä tomatillon (Physalis ixocarpa) kasvatuksesta? Sain inspiraation kokeilla tomatillon kasvatusta, kun luin jostain, että ainoa oikeaoppinen tapa valmistaa salsa verdeä on käyttää siihen tomatilloa. Hyötykasviyhdistykseltä tilasin siemenet, jotka kylvin huhtikuun lopussa. Kylvöajankohta saattoi olla hiukan liian myöhäinen ja itäminenkin oli aika heikkoa. Useammasta ohjeen mukaan pintaan kylvetystä siemenestä vain yksi iti. Siitä kasvoi onnettoman hontelolta näyttänyt taimi, vaikka koitin pitää sitä mahdollisimman lähellä ikkunaa. Ohueksi vänkyräksi ehtinyt tomatillon taimi alkoi vahvistua vasta, kun ilmat lämpenivät niin, että uskalsin siirtää taimipurkin lämmittämättömään kasvihuoneeseen toukokuun loppupuolella.

Tomatillo kukkii heinäkuun alussa

Juhannukseen mennessä tomatilloni oli kasvanut niin isoksi, että siirsin sen 5 litran ruukkuun. Multa on melko tuhtia tavaraa suoraan kompostista, sillä juhannuspyhinä ei muuta sattunut olemaan saatavilla. Suurempaan ruukkuun päästyään tomatillo alkoi kasvaa nopeasti ja tehdä kukkia. Ainakin toistaiseksi ruukku mahtuu olemaan kasvihuoneessa.

Tomatillon kukka

Kysymys kuuluu, että mitä nyt pitäisi tehdä? Jossain sanottiin, että tomatillo kasvaa noin 60cm korkeaksi ja on kasvutavaltaan pensasmainen. Minun tomatilloni on puolimetrinen ja haarautuu vasta ihan ylhäältä. Riittääkö viiden litran ruukku vai pitäisikö siirtää isompaan? Entä pitääkö kukat pölyttää käsin vai riittääkö taimen ravistelu silloin tällöin, kuten tomaatilla? Mikäli pölytys onnistuu ja hedelmiä tulee, seuraava pohdinnan paikka on, mistä tiedän hedelmien olevan kypsiä...? 

Uuden kokeileminen ja oppiminen on puutarhaharrastuksen hauskimpia juttuja. Koitan muistaa syksymmällä palata asiaan ja kirjoittaa, miten tomatillon kanssa kävi. 

Krookukset ja iirikset

Krookukset eli kevätsahramit sekä kevätkurjenmiekat, tuttavallisemmin iirikset, ovat ilahduttaneet jo muutaman viikon ajan. Ilahduttaminen on tänä kummallisena keväänä totisesti tullut tarpeeseen.

Talventähtien jälkeen ensimmäisinä kukkaan meillä ehtivät yleensä tähtisahramit. 

Tähtisahramit (Crocus tommasinianus) nousevat kaukasianmaksaruohon (Sedum spurium) keskeltä

Melkein yhtä aikaa avautuvat ensimmäiset kultasahramit.

Kultasahrami (Crocus chrysanthus) 'Cream Beauty'

Ja pian kaikki muutkin kevätsahramit!

Sieberinsahrami 'Tricolor' on nimensä veroinen nupullaan.

Sieberinsahrami (Crocus sieberi) 'Tricolor'

Vuosikymmeniä vanhat krookukset ovat väriltään intensiivisen violetit.

Kevätkurjenmiekkoja olen istuttanut jo monena syksynä. Ehkä kolmasosa kaikista istuttamistani mukuloista on selvinnyt kahden talven yli. Kestävimpiä ovat olleet 'Katharine Hodgkinit' sekä 'Georget'. Heikohkosta menestyksestä huolimatta istutan näitä ensi syksynä uudelleen. Ehkä jostain vielä löytyy se täydellinen paikka näille ihanille pikkuiiriksille.

Kevätkurjenmiekka (Iris reticulata) 'Katharine Hodgkin'

Lumikurjenmiekka (Iris histrioides) 'George'

Krookusten ja iiristen lisäksi väriä ovat näyttäneet jo skillat eli idänsinililjat sekä ensimmäiset imikät.

Idänsinililjan (Scilla siberica) perusmuoto kukkii aikaisemmin ihanan roosan värinen pikkusinililja (Scilla bifolia) 'Rosea'

Imikkä on ensimmäinen kevätperenna puutarhassani. Olen aina ajatellut, että nämä ovat lehtoimiköitä (Pulmonaria obscura). Mutta onko kyseessä sittenkin rohtoimikkä (Pulmonaria officinalis)? Onko kasveilla muuta eroa kuin lehtien pilkullisuus? Voiko lajin tunnistaa pelkän kukinnon perusteella?

Rohtoimikkä (Pulmonaria officinalis) - vai sittenkin lehtoimikkä (Pulmonaria obscura)?

Puutarhalla on valtava merkitys sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnilleni. Tänä vuonna olen huomannut sen erityisen selvästi. Huolet, stressi ja hermostuneisuus laantuvat puutarhassa. Sisällä iloa tuottavat esikasvattamani taimet. Tämän vuoden taimipurkkeja täytyykin muistaa kirjata tänne blogiin pian! Paras hyvinvointivinkkini on kuitenkin kompostin kääntely. Saan aivan mahtavat kicksit siitä, kun keittiö- ja puutarhajätteet muuttuvat ihanan ravinteikkaaksi mullaksi. Olenkohan ainut?

Talventähti avaa kevään

Tällä kertaa ei tullut talvea. Syksy kesti viitisen kuukautta. Valon määrän lisääntymisestä voi päätellä, että nyt on kevät. Ensimmäiset sipulikukkien piipat työntyivät maasta ennätysaikaisin tammikuussa. Tänään huomasin talventähtien olevan nupullaan paikassa, josta lumi (jota tänä vuonna ei juuri ollut) tavallisesti sulaa ensimmäisenä.

Talventähti (Eranthis hyemalis)

Viime aikoina on ollut liian monta rautaa tulessa enkä ole ehtinyt tai jaksanut juuri mitään kylvää. Muutaman chilin ja paprikan sentään pari viikkoa sitten sekä malabarinpinaattia ja munakoisoa. Jospa muutaman tomaatin tällä viikolla. Tartuntatautilannetta silmällä pitäen täytyykin muistaa pari multasäkkiä käydä ostamassa varastoon - pian saatetaan olla tilanteessa, jossa tekemiset ja menemiset täytyy joksikin aikaa rajoittaa omaan pihapiiriin.