tiistai 28. elokuuta 2018

Kesän hehkua kukkamaalla

Moni perenna kukki tänä kesänä ennätysaikaisin ja kukinta oli nopeasti ohi. Ehdin sentään napata muutaman ihanan pastellinsävyisen sydänkesän hetken talteen.

Ukkolaukka allium hollandicum purple sensation
Ukkolaukka (Allium hollandicum) 'Purple Sensation' oli yhtä ihastuttava kuin aina ennenkin.


Sinipiikkiputki Eryngium planum
Sinipiikkiputki (Eryngium planum), jonka ostin juurakkona toissa keväänä, kukki nyt ensi kertaa.


Punakärsämö achillea millefolium
Punakärsämön (Achillea millefolium) olen kasvattanut siemenstä. Herkulliset pastellisävyt, helppo kasvattaa ja kukkii pitkään. Voiko perennalta toivoa enempää?

Punakärsämö cerise queen
Muistelen, että kylvämäni punakärsämön lajike on 'Cerise queen', mutta väri on vuosien varrella muuttunut räväkän pinkistä hempeisiin pastelleihin...Miten se voi olla mahdollista?

sinipallo-ohdake ja kaunopunahattu
Heinäkuinen kohtaaminen: Sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus) ja kaunopunahattu (Echinacea purpurea).

kaunopunahattu kukkii
Ehdoton perennasuosikkini: kaunopunahattu (Echinacea purpurea) 'Magnus'. Ei tarvitse kastelua, lannoitusta, tukemista tai muutakaan hyysäämistä. Kukkii silti upeasti monta kuukautta!

lilja idänlilja stargazer
Idänlilja (Lilium orientale) 'Stargazer' on kokemukseni mukaan luotettava ja ahkera kukkija.

Sinipallo-ohdake echinops bannaticus kimalaiset
Sinipallo-ohdake on erityisesti kimalaisten suosiossa.

Elokuu on yleensä kukkarunsautta uhkeimmillaan, mutta tänä vuonna kukassa ovat enää kultapallot ja daaliat.

Kultapallo (Rudbeckia laciniata) 'Goldball' kukkii uskollisesti vuodesta toiseen ilman mitään hoitoa, vaikka paikka on korkeintaan puolivarjoisa ja täynnä hedelmäpuiden juuristoa.

Daalia violetti
Tämän daalian piti olla Bishop of Llandaff, mutta marketin pussista kasvoi jotain ihan muuta.

Sellainen kesä kukkamaalla. Neljän yön päästä ollaan syyskuussa. Jatkuukohan kesä vielä?

perjantai 24. elokuuta 2018

Munakoison, kasvihuonekurkun, vesimelonin ja chilien kasvatus ilman kasvihuonetta?

Kasvihuone koristaa monen hyötytarhurin pihamaata, ja useimmat heistä, joilta ansari puuttuu, haaveilevat sellaisesta. Minä olen tähän saakka kuulunut jälkimmäiseen ryhmään. En ole silti malttanut pitää näppejäni erossa sellaisistakaan kasveista, joita neuvotaan tässä ilmastossa (II-/III-vyöhyke) kasvattamaan kasvihuoneessa. Arvelen, että minunkaltaisiani on muitakin, joten kirjaan tähän kokemuksiani runsaasti lämpöä ja pitkän kasvukauden vaativien hyötykasvien kasvatuksesta ilman kasvihuonetta.

Satoa tomaatista ja kasvihuonekurkusta ilman kasvihuonetta
Satoa avomaalta: tomaattia yllin kyllin ja yksi epätasaisista kasvuoloista kärsinyt kurkku.

Kulunut kesä oli lämmön suhteen poikkeuksellinen, ja kuumimpien viikkojen aikaan avomaalla olot olivat hetkittäin jopa suotuisammat kuin huonosti lämmitetyiksi saunoiksi muuttuneissa kasvihuoneissa. Toisaalta kasvihuone olisi tarjonnut hiukan suojaa ankarimmalta paahteelta. Ongelmat olivat siis erilaisia kuin viileämpänä kesänä. 

Chili ja paprika

 

Chilien ja paprikan kasvatus ruukussa avomaalla
Capsicum annuum -lajin chilejä ja paprikoita terassilla pienissä ruukuissa.

Chiliä ja paprikaa (tämän vuoden lajikkeet täällä) olen jo useana vuonna kasvattanut erilaisissa ruukuissa ja saaveissa talon eteläpuolen terassilla. Menestys on ollut vaihtelevaa. Ärhäkät chilit ovat kasvaneet paremmin kuin miedot paprikalajikkeet, vaikka kaikki ovat samaa Capsicum annuum -lajia. Ehkä kasvin on helpompi tuottaa monta pientä hedelmää kuin muutama iso? Suurilehtisemmät paprikat tarvitsevat selvästi myös suuremman multatilan kuin pienilehtiset sukulaisensa

Chilin 'Explosive Ember' kasvatus ruukussa avomaalla
Chili 'Explosive Ember' on kasvanut pienessä ruukussa mainiosti. Kohta saadaan satoa!
Vaikka kesä on ollut erittäin lämmin, en ole vielä kerännyt yhtään satoa chilistä tai paprikasta. Muutaman viikon kuluttua pääsen arvioimaan eri lajikkeiden makua ja satoisuutta. Kasvihuonekasvatuksessa sadonkorjuu olisi varmasti jo alkanut. Joka tapauksessa chilin ja paprikan kasvatusta kannattaa ehdottomasti kokeilla ilman kasvihuonettakin. 

Kasvihuonekurkku


Kasvihuonekurkun kasvatus ruukussa avomaalla
Kasvihuonekurkku 'Telegraph Improved' (liian) pienessä ruukussa. Alkukesän ruukku vietti muovihupun suojassa, loppukesän taivasalla.

Joku voisi viisastella, että jo kasvihuonekurkun nimi on vihjaus tietynlaisiin vaatimuksiin, mitä tulee kasvuolosuhteisiin. Turhaa nipotusta, tuumii ennakkoluuloton tarhuri ja jättää kurkut nauttimaan Suomen kesästä sinisen taivaan alle... Jos totta puhutaan, kasvihuonekurkku 'Telegraph Improved' oli tietenkin tarkoitus laittaa kasvamaan kasvihuoneeseen, mutta koska kasvihuone ei valmistunut ajoissa ja en raaskinut heittää kahta hyvin kasvuun lähtenyttä kurkuntainta roskiin, päätin antaa niille mahdollisuuden. Toinen kasvoi tavalliseen puutarhamultasäkkiin istutettuna minikasvihuoneessa (=Bilteman muovihäkkyrä, jonka kruunaa muutamista kohden ratkennut muovinen huppu), joka nojaa talon seinään. Tästä viritelmästä otin muovihupun pois jo kesäkuussa, jotta kurkku ja sen kaverina kasvanut tomaatti eivät olisi saaneet lämpöhalvausta. Toisen taimen istutin 10 litran ruukkuun. Kurkun kiipeämistukena on pala vanhaa kompostikehikkoa.

Kasvihuonekurkun 'Telegraph Improved' kasvatus ruukussa avomaalla
Kasvihuonekurkku 'Telegraph Improved' ruukkukasvatuksessa taivasalla. Vieressä kasvaa tomaattia.

Molemmat taimet tuottivat pari kelvollista kurkkua ja pari pientä, epämuodostunutta hedelmää. Naapurin kasvihuoneessa satoa tuli vähintään viisinkertainen määrä. Kukkia ja hedelmänalkuja kehittyi kyllä avomaakasvatuksessakin paljon, mutta suurin osa aluista kellastui ja kuivui pois. Mikään määrä vettä ei kovimmassa paahteessa riittänyt pitämään kurkkua elinvoimaisena. Suurin ongelma kurkkujen viihtymiselle oli lämmön puutteen sijaan vihannespunkit, jotka iskivät jo kesäkuussa. Kastelin lehtiä vedellä, mäntysuopaliuoksella ja pyretriinisuihkeella, mutta ötökät vain lisääntyivät helteessä ja kuivuudessa. Säiden viilennyttyä jatkoin lannoittamista kastelulannoitteella ja kurkut alkoivat kasvattaa uusia lehtiä. Saa nähdä, ehtiikö uusia kurkkuja vielä tulla. Alkuja ainakin on. Koska kurkku on erityisen arka kylmälle, alle 10 asteen lämpötila pysäyttää kasvun varmasti ja ensimmäinen halla viimeistelee tuhon.

Munakoiso

 

Munakoiso 'Pinstripen' istutin noin 50x50cm kokoiseen muovisaaviin yhden tomaatintaimen kaveriksi. Kasvu oli kovin hidasta ja kasvi jäi lopulta vain noin 40cm korkeaksi. 'Pinstripe' on ruukkuviljelyyn jalostettu lajike, joten sen on tarkoituskin olla pienikasvuinen - tuskin kuitenkaan näin kitukasvuinen. Arvelen, että suurin syy munakoisonkin ahdinkoon oli vihannespunkki. Lehtiä kellastui ja putosi pois ja kasvi selvästi menetti kasvuvoimaansa.

Munakoison ja tomaatin kasvatus ruukussa avomaalla
Munakoiso 'Pinstripe' istutettuna saaviin toukokuun lopussa

Munakoisoon tuli kymmenisen kukkaa, joista vain kaksi lähti kehittymään hedelmiksi. Ei kovin hyvä sato ottaen huomioon, kuinka suuren työn esikasvatuksineen, kasteluineen ja lannoituksineen munakoiso vaatii. Tämän kokemuksen perusteella en erityisemmin suosittele munakoison kasvatusta ruukussa avomaalla. Ei tietenkään ole sanottua, ettenkö ryhtyisi samaan hommaan jälleen ensi vuonna...

Munakoiso 'Pinstripe' ruukussa avomaalla
Munakoiso 'Pinstripe' ruukussa avomaalla

 

Vesimeloni


Vesimeloni 'Sugar Baby' oli kesän hauskin juttu. Siis vitsi. Kaikki kyllä alkoi pontevasti. Siirsin taimen pikkupotista isompaan ruukkuun. Pian se kasvoi voimalla ja alkoi kukkia. Ensimmäinen emikukka pölyttyi ihan oikeaksi hedelmäksi.

Vesimeloni 'Sugar baby' taimi kukkii ruukussa avomaalla
Vesimeloni 'Sugar Baby' tekee kukkia jo toukokuussa
Kesäkuun lopussa valmistui kylmälava. Istutin vesimelonin lavaan siten, että leikkasin muoviruukusta pohjan pois ja upotin taimen multaan ruukkuineen päivineen. Hyvä tarkoitukseni oli olla vahingoittamatta melonin juuristoa, joka ymmärtääkseni arvostaa kasvurauhaa. Tässä vaiheessa köynnös oli tuottanut yhden hedelmän. Suunnittelin jo loppukesän sangriabileitä, joissa juomakannut koristellaan itsekasvatun vesimelonin viipaleilla...

Vesimeloni 'Sugar baby' kasvatus kylmälavassa avomaalla
Vesimeloni 'Sugar Baby' kasvaa kylmälavassa. Vieressä avomaankurkkua.

Ilmeisesti melonin juuristo ei kuitenkaan osannut hakeutua riittävän tehokkaasti pois ruukusta, sillä kasvi kellastui nopeasti. Mitään tuholaisia en siitä löytänyt, joten päättelin, että kyse oli vain veden ja/tai ravinteiden puutteesta, joka korostui kuumassa ja kuivassa säässä.

Vesimeloni 'Sugar babyn' hedelmä avomaalla
Vesimeloni tuotti yhden (1) hedelmän!

Ainokainen pieni vesimeloni toki nautittiin asiaankuuluvalla hartaudella sangrian kera. Vaikka hedelmä oli läpimitaltaan vain kymmensenttinen, oli siinä yli sata siementä. Tämä ominaisuus ei juurikaan nosta lajikkeen arvoa...

Kypsä vesimeloni 'Sugar baby'
Vesimeloni 'Sugar Babyn' hedelmä jäi onnettoman pieneksi.

Ikuisena puutarhaoptimistina olen tietenkin myös istuttanut aitoviiniköynnöksen avomaalle täällä III-vyöhykkeellä. Kyseessä on 'Somerset Seedless', joka taimiston lapun mukaan saattaa jopa selvitä näissä oloissa. Sadon tuottaminen onkin sitten eri juttu, mutta siitä tiedän lisää vasta tulevina vuosina.

Aitoviiniköynnös somerset seedless avomaalla
Aitoviiniköynnös 'Somerset Seedless'

Summa summarum. Kasvatettaessa pitkän kasvukauden vaativia kasveja ilman kasvihuonetta on hyvä ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
  • Valitse kasvupaikaksi mahdollisimman lämmin ja suojaisa kohta esim. eteläseinustalla - huolehdi kuitenkin tarvittaessa myös kasvien varjostamisesta
  • Yritä pidentää kasvukautta erilaisilla virityksillä...
  • Varaudu pienempään satoon äläkä ainakaan masennu, kun kasvihuoneen omistava naapuri saa aikaiseksi kaiken saman ja paljon enemmän huomattavasti vähemmällä vaivannäöllä
  • Suhtaudu onnistumisiin iloisina yllätyksinä, jotka pitää ehdottomasti jakaa blogissa, Instassa tai vähintään WhatsApp-ryhmässä ;)

tiistai 21. elokuuta 2018

Tomaattiraportti

Kaikki ennätykset sekä kuumuuden että kuivuuden suhteen rikkoneen pitkän hellekesän aikana ei aateekoohommat olleet mielessä, joten selailen laadukkaita kännykkäkuviani vasta nyt ja laittelen niitä tänne jälkikäteen. Ensin kuitenkin ajankohtaisiin asioihin, siis tomaatteihin.

Kiivain sadonkorjuukausi on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, kun kaikki kypsyi pikavauhtia. Maaliskuussa kylvetyistä tomaateista poimin ensimmäiset hedelmät jo juhannuksena, vaikka ne kasvoivat avomaalla. Keväällä kuvittelin kasvattavani tomaatit kasvihuoneessa, mutta hyvin alkanut kasvihuoneprojekti koki ah-niin-tavanomaisia viivästyksiä, joten sekä tomaatit, kurkut, paprikat, chilit että munakoisot ovat viettäneet koko kesän avomaalla erilaisissa ämpäri-, laatikko-, purkki- ja purnukkaviritelmissä. Kaikkien muiden kasvu on ollut haastavissa oloissa eri tavoin vaivalloista, mutta tomaatit ovat kukoistaneet!

Kasvamassa on neljää lajiketta, kahdesta neljään tainta kutakin:
  • Sungold
  • Zuckertraube
  • Ruthje
  • Muddy waters

Sungold on luottotomaatti, joka ei petä ikinä. Nopeakasvuinen, aikainen, satoisa, kestävä ja ennen kaikkea niin makean herkullinen kirsikkatomaatti, että kelpaa nirsoimmillekin riiviöille kultamussukoille. Sungold kypsyi tänänäkin vuonna ensimmäisenä ja tuotti hyvin satoa avomaalla seinustalla myös viime kesänä, joka oli poikkeuksellisen kylmä. Kasvutavaltaan Sungold on villi ja voimakas. Varkaita pitää napsia ahkerasti ja latva katkaista, mikäli haluaa pitää sen tarkasti ruodussa. Minä olen suurpiirteisempi kasvattaja, joten olen antanut Sungoldinkin haaroa melko vapaasti.

Sungold kirsikkatomaatti
'Sungold'

Zuckertraube on punainen kirsikkatomaatti. Kasvatin sitä tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sungoldiin verrattuna hedelmät ovat vähän kookkaampia, mutta niitä on yhdessä tertussa vähemmän. Kasvuaika on hiukan pidempi, joten huonona kesänä avomaalla menestys ei ole yhtä hyvä kuin Sungoldilla. Maku on kuitenkin oikein mainio, makea ja aromikas, joten taidan kylvää Zuckertraubea myös ensi vuonna.

Zuckertraube kirsikkatomaatti
'Zuckertraube'

Runkotomaatti Ruthjen valitsin siksi, että sitä kehuttiin paitsi hyvän makuiseksi, myös kasvutavaltaan hillityksi, joten se ei veisi liikaa tilaa. Molemmat mainoslauseet pitivät paikkansa. Hedelmät eivät ole kooltaan kovin suuria, mutta kuitenkin selvästi kirsikkatomaattia isompia. Yhdessä tertussa on viidestä seitsemään tomaattia. Ruthjen ensimmäiset tomaatit kypsyivät myöhemmin kuin Sungoldissa, mutta aiemmin kuin Zuckertraubessa. Hyvä salaattitomaatti.

Ruthje runkotomaatti
'Ruthje' kypsymässä. Hedelmät ovat hiukan sydämen muotoisia.
'Ruthje' alkaa olla kypsää. Kun hedelmä paisuu, se näyttää vähemmän sydämen muotoiselta.

Ei satoisin eikä nopeakasvuisin, mutta tämänvuotisista ehdottomasti hienoimman värinen ja kiinnostavimman makuinen tomaatti on runkotomaatti Muddy Waters. Kypsä tomaatti muistuttaa ehkä hiukan näkymää sameaan, mutapohjaiseen suolampeen, mutta kypsymisen keskivaiheilla väri on jotain aivan muuta! Jos puutarhasi on värikoodattu tyylikkään violetin sävyihin, vihanneslaatikkoon kannattaa ehdottomasti istuttaa Muddy Waters! Myös maun puolesta Muddy Waters on loistovalinta. Aromikas ja lihaisa keltainen sisus on juuri sopivan hapokasta. Täydellistä esimerkiksi viipaloituna leivän päälle.

Uskoisitko, että tämä on tomaatti?
Muddy Waters runkotomaatti
'Muddy Waters' valmista korjattavaksi.

Villi yllätys iti tänä kesänä kompostimullasta: tomaatintaimia joka puolella kasvimaata. En hennonnut kitkeä aivan kaikkia, joten nyt on kypsymässä muutama täysin yllätyksellinen tomaatti, jonka lajikkeesta tai alkuperästä ei ole mitään tietoa. Onko kenellekään muulle käynyt niin, että tomaatista on tullut rikkaruoho?!? 

Tomaatin kasvatus
Yllätystomaatti, mikähän lie?

Tomaatin kasvatus
Samoin tämä. En pyytänyt niitä, ja ne tulivat minulle yllätyksenä...


Suositut tekstit