Hyasinttipapu ja muita köynnöksiä

Tänä vuonna kasvatuslistalla on koko joukko yksivuotisia köynnöskasveja:

• Hyasinttipapu (Lablab purpureus) 'Ruby Moon'
• Mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) 'Susie Mixture'
• Kelloköynnös (Cobaea scandens) 'Alba'
• Tuoksuherne (Lathyrus odoratus) 'Cupani'
• Pensasköynnöskrassi  (Tropaleum majus nanum) 'Alaska Salmon Orange'
• Ruusupapu (Phaseolus coccineus) 'Weisse Riesen'
• Salkopavut (Phaseolus vulgaris var. vulgaris) 'Blauhilde' ja Neckargold 

Yksivuotiset köynnöskasvit

Aiempina vuosina olen kasvattanut myös malabarinpinaattia (Basella alba) ja viidakkokurkkua (Melothria scabra). Avomaankurkkukin on kasvanut tilanpuutteen vuoksi köynnöksenä tukea vasten. Keijunmekkoa olen yrittänyt, vaan en onnistunut.

Tämä hyasinttipapu on minulle uusi kasvi. Ostin siemeniä hetken mielijohteesta kauppareissulla. Pussin kyljessä käskettiin aloittaa esikasvatus helmi-huhtikuussa. Jokainen kylvämäni papu iti alle viikossa, ja kasvuvauhti näyttää olevan kuin...hmm.. pavulla konsanaan. Näiden kanssa joutuu vielä pulaan, kun kesään on ainakin kaksi kuukautta! Nopea googlailu osoitti, että muut ovat ihmetelleet aivan samaa.

Hyasinttipapu 'Ruby Moon' pari viikkoa kylvöstä

Lisää kuvateksti

Hyasinttipapu on siinä mielessä samaa sarjaa kuin ruusupapu, että sitä kasvatetaan lähinnä koristeakasviksi, mutta nuoret palot ovat käyttökelpoisia myös keittiössä.

Kokeilen tänä vuonna myös mustasilmäsusannan (Thunbergia alata) 'Susie Mixture' kasvatusta. Nämäkin itivät hyvin ja jatkavat nyt kasvuaan ikkunalaudalla.

Mustasilmäsusanna 'Susie Mixture' pari viikkoa kylvöstä

Kelloköynnös (Cobaea scandens) 'Alban' suhteen menestys on ollut toistaiseksi huono, sillä itämistä ei ole tapahtunut. Monty Don tiesi viime viikolla kertoa, että kelloköynnös itää paremmin valossa, joten kaivoin siemenet lähemmäs pintaa ja päätin odottaa vielä viikon. Kokeilin kelloköynnöstä ensi kertaa viime vuonna. Silloin muutama siemen iti, mutta hyvässä kasvussa olleet taimet kuolivat alkukesän viileissä tuulissa. Kuvamateriaalia koko surkeudesta ei onneksi ole.

Tuoksuherneen, ruusu- ja salkopavut sekä köynnöskrassin kylvän vasta toukokuussa. Kesän kynnyksellä selviää myös, kuinka pihan monivuotiset köynnöskasvit köynnöspinaatti, köynnöshortensia ja muutamat kärhöt ovat selvinneet talvesta.  Ja viiniköynnös - sellainen on saatava tähän taloon!

Vihannespunkkeja chileissä - nyt torjutaan!

Juuri kun tyytyväisyys ja mielihyvä onnistumisesta valtaa viljelijän, iskee luonto takaisin. Ei pidä ihmisen kuvitteleman, että kasvu on omissa käsissä. Ehei. Silloin paikalle lähetetään tuholaisarmeija, joka tehtävänä on opettaa puutarhuroijalle nöyryyttä. Hybrikseen lankeamista seuraa aina rangaistus ja tuho, nemesis. Sen oppivat jo muinaiset kreikkalaiset.

'Hungarian Hot Wax' -chilin lähempi tarkastelu osoitti, että lehtien varisemisen ja laikkuisuuden syynä ei ole ainoastaan valon ja ravinteiden puutos, vaan vihannespunkit. Seittiä ei juurikaan ollut (vielä) näkyvissä, mutta lehtien pinnoilla näkyi mustia palloja (ulosteita?) ja valkoisia palloja (munia?) sekä hiekanjyvän kokoisia pisteitä, jotka liikkuivat. Suurennuslasin ja googlen avulla päättelin, että kyse on vihannespunkista, joka on chilillä valitettavan yleinen. Punkki viihtyy lämpimässä ja kuivassa, joten kevättalven huoneilma ja talvesta riutunut kasviraasku on sille täydellinen yhdistelmä. Vieressä olleissa 'Yellow Pointed Habaneroissa' vioitukset eivät olleet yhtä selviä, mutta tuskin nekään ovat vihulaiselta säästyneet. Epäiltyjen uhrien joukkoon lukeutuvat myös kiinanruusut. Chilien vieressä talven viettäneet pelargonit sen sijaan näyttävät aivan terveiltä. 

Joka tapauksessa ryhdyin torjuntataisteluun välittömästi, ja leveällä rintamalla. Tein murskatusta chilistä, mäntysuovasta ja vedestä liuoksen, jolla sumutin kaikki epäilyksenalaiset kasvit läpikotaisin. Suopaliuoksen pitäisi tappaa kaikki elävät punkit, mutta se tuskin tehoaa muniin, joita voi huuhtelusta huolimatta jäädä lehtiin tai multaan. Siksi aion toistaa käsittelyn ainakin muutaman kerran seuraavien parin viikon aikana.

Kovia kokenein chili 'Hungarian Hot Wax' näytttää ensimmäisen suopakäsittelyn jälkeen tältä. Lehtiä on vielä onneksi jäljellä.

Vioitusta lehdillä. Vioitukset tulevat näkyviin, kun punkki imee kasvisoluja imukärsällään lehden alapinnalta.

Erityisesti lehtien alapintoja kannattaa tarkkailla.

Habanerot saivat saman käsittelyn.

Pidän potilaita nyt erillään muista huonekasveista, kunnes punkit ovat talttuneet - tai kasvipolot heittäneet henkensä ja punkki julistettu voittajaksi... Sitä vaan mietin, että mistä vihannespunkki chiliin tarttui. Oliko se pesiytynyt kasviin jo viime kesänä, vietti hiljaiseloa läpi pimeimmän talven ja intoutui lisääntymään lämmön ja valon myötä? Vai onko se voinut tulla taloon kylvömullan mukana?

Chilit ja kumpp.

Ihastuin koristeellisiin chileihin jo viime kesänä. Suurta poltetta en kaipaa, joten hain chiliguru Jukka Kilpisen fataliiseeds.net -sivustolta chililajikkeita hakukriteereillä "ornamental" sekä "mild" tai "medium." Tammikuussa postiluukkuun kolahti kirjekuori, jossa oli kuutta sorttia capsicum -sukuisen kasvin siemeniä sekä muutama kaupanpäällinen, perusteelliset ohjeet ja kehoitus kysyä kernaasti neuvoja, mikäli ongelmia ilmenee. Kiitos, kiitos.

Kylvin tammikuun lopussa kaksi siementä kutakin lajiketta pieneen taimiruukkuun tavalliseen kylvömultaan. Ja katso, kahden viikon kuluttua kuudesta purkista viidessä oli elämää.

• Capsicum chinense 'Pink Habanero' - mieto
• Capsicum annuum 'Explosive Ember' - koristeellinen, keskitulinen. Sirkkalehdet violetinsävyiset (?!?)
• Capsicum annuum 'Numex Twilight' - koristeellinen, keskitulinen
• Capsicum annuum 'Ancho Poblano' - mieto violetti meksikolainen "bell pepper"
• Capsicum annuum 'Bendigo - makea punainen paprika
• Capsicum annuum 'Marbles' - koristeellinen, mieto. Ei itänyt lainkaan tähän mennessä.

Lisäksi minun makuuni täysin käyttökelvottoman tulinen 'Yellow Pointed Habanero' sekä sopivan tulinen 'Hungarian Hot Wax' ovat talvehtineet sisällä kasvilampun alla. Molemmissa on uutta kasvua, kukkia ja raakileitakin kypsymässä. 

Chilien kanssa samaan aikaan kylvin jättiverbenan siemeniä, jotka laitoin kuukaudeksi jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Purkissa ei näy mitään eloa. Aikaisempina vuosina itämisen kanssa ei ole ollut ongelmaa. Joku on siis mennyt vikaan tai pari vuotta vanhat siemenet olivat jo menettäneet itävyytensä.

Talven selviytyjiin luetaan myös viime kesänä pistokkaasta kasvattamani vanha tuoksupelargoni sekä Mårbacka-tyylinen pelargoni 'Drottning Ingrid'.

'Drottning Ingrid'

Vaahtera-auliotkin ovat pärjänneet. Enemmän valoa saanut yksilö aikoo aloittaa kukinnan. Se ei ilmeisesti ole muistanut katsoa ikkunasta ulos. Puolimetriset hanget ja lisää tulee even as we speak.

Vaahtera-aulio (Abutilon x hybridum)

Muitakin kylvöjä olen tehnyt. Hyötykasviyhdistykseltä kahvia, tomaattia, vesimelonia ja munakoisoa. Muovihuone on vielä suunnitteluasteella...